Mallattoo dhukkuba onnee


Godina Gujiitti Beeyladoota kuma 500 oliif talaalliin dhukkuba adda addaa ittisu kenname. Waajjirri Misooma Qabeenya Beeyladaa Godina Gujii Horsiisee Bultoonni Beeyloodota Isaanii bu’aa caalu akka argataniif hojjachaa jiraachuu beeksiise. 4. Namoota dhukkuboota biroo akka dhukkuba kalee qabanitti akka itti jabaatu taasisa. Feb 20, 2016 · Nuti mataa keenyan dhukkuba ofirratti beekne yoo of fayyisuuf hin caraaqin eenyulle dhukkuba keenya beeke nu hin fayyisu. Afuura kutuu ykn argansuu cimaa, 2. Walumaa galatti namoota vaayirasiin kun qaama isaanii seene keessaa hanga %95 ta’an hanga guyyaa 10tti mallattoo argisiisuu eegalu. Ashaboon yoo hagam nyaatan kan dhibee fayyaaf nama saaxila jennu? 1. Dec 10, 2014 · kaayyoo tapha afaan oromoo Taphni Afaan oromoo kaayyoo isaa inni guddaan wanti banameef ykn jalqabameef; aadaa, seenaa, aartii fi og-barruullee adda addaa gama Afaan oromootiin jiran barreessuun gama dubbistoota isaatiin gahuun booharsuu, fi barsiisuudha. 2017-2018 Sagantaa Barnoota Jalqabaa Kan Puget Sound ESD jedhamutti barachuuf attamiin himatama 2017-2018 How to Apply for Puget Sound ESD Early Learning Programs Revised 01/2017 08. MALLATTOO DHUKKUBA GARAACHAA √ Dhukkubbii garaa √ Gubaa Laphee √ Balaqqamsiisa √ Foolii nyaataa nama jibbisiisuu √ Garaan bokokuu √ Boolii sardamsiisuu √ Deeffuu √ Hirqinfachiisuu Yeroo dheeraa. Hanqina tajaajila bishaan dhugaatiifi ciccitiinsa ibsaatiin rakkachaa jiraachuusaanii jiraattonni magaalaa Buraayyuu ibsan 4. Hiccitiin odeeffannoo kana ilaalu s EEDSIIN namoota kumaatama dhibbaan lakkaa’aman kan ajjeese yeroo ta’u, yeroo muraasa boodas namoota miiliyoonaan lakkaa’aman akka ajjeesu ni tilmaamama. Daa’imman hedduun DTaP talaallamanis umrii ijoollummaa isaanii guutuu fayyaa ta’u danda’u. Suuta suutaan garuu waanti hin taane hin jiru. Limsuun wolirraa hincinne mallattoo jaalalaan qabamuu ykn gama nama tokkootti harkifamuu, onneen wolitti hidhamuu villa mana villaa villkor haal duree, ulaagaa vin dhugatii viinoo vind qilleensa vinkar harka raasanii nagaatti jechu vinner mo'uu vinter ganna visar agarsisu viskar gumgummii, asaasuu vispar rukutuu, dhaanuu viss hanga tokko, gar tokko visst eeyye, dhugaa vokal qubee dubbachistuu våg madala ( meeshaa ittin ulfina waan tokko madalan) vågrät Ayyaana Irreechaa Bara 2015 Ilaalchisisee Ibsa Gabaabaa Qeerroo Bilisummaa Oromoo Irraa Kenname. Inni kun yeroo dheeraa keessatti coomni/kolestirooliin/ hidda dhiigaa  12 Sep 2016 Waa'ee Dhukkuba Onnee irraa (Coronary artery disease) Dr Saifudin Hussein fii Nasir Hamza 7-21-2017 - Duration: 1:03:28. Yeroo mallattoo Covid-19 Seenaa namootaa dhukkuba Covid-19 saaxilamoo ta'anii fi dhubbicharraa bayyanatan. Hangasitti garuu cichaa fi murannoo gaafata. Qufaa, 3. Karoorri gargaarsa fayyaa barataa yookaan karoorri namoota dhibee qaama keessaa qabanii sii fi mucaa kee mariyachiisamee haala mucaa kee fi mana barmootaafis tolu mijjeessama. Ali( Alias - Ahmed Adan Below) provides herbal medical solutions to exceptional ailments and diseases which are often not curable through most modern medical treatments. dheeroof agarsiisaa  27 Apr 2020 Mallattoowwan maali? Nomoonni dhukkuba novel coronavirus kanaan qabaman , mallattoon isaa erga vaayirasiitti saaxila bayanii guyyaa 2irraa  Dhukkuba cinaacha - Jeevey Jeevey Pakistan jeeveyjeeveypakistan. Dr. html Dhukkuba Chaagas, YKN American trypanosomiasis, kun mudhii lafaa jiraachutti /Chronic/ itti waan ce'aniif dhibbanta 60-70% mallattoo dabalataa hin argisiisan. Qabsoon bilisummaa walabummaa biyyaa qofa utuu hin ta’in sammuu ofirrummaa fi kolonummaan faalame hunda bilisomsuus ni dabalata. Dhibee fayyaa akka qabdu yeroo jalqabaatiif kan beekte yoomi? Yeroo umuriin koo waggaa sagal ture, ciqilee koo irra waa kan na mure siʼa taʼu, yeroo sanatti gar malee na dhukkube. Lakk. Dadhabbii, afuurri cituu, harkii fi miilli dilallaa’uu 2. yookaan dhibee dhukkuba onnee kan qab/qabdu tahe yeroo barmoota jiramutti rakkisuu waan maluuf mana barmootaa qub-qabsiisuu qabda. Dhukkuba  13 May 2017 Dhukkuba dhiphachuu hidda dhiiga onnee (coronary artery disease). Dhukkuba onnee kan sababa garaagaraan dhufuuf nama saaxila. Gurmeessaa. Carraa Kaansarii Sombaatiin qabamuu dachaa digdamii shaniin dabala. Kaayyoo inni guddaan Ayyaana kanaa, bakkee murtaaye tokkotti walgahanii Waaqaaf galata galchuu ta’us, karaa ‘AIDS’dhaan qabame tokko dhukkuba kan biroo fi baay’ee hinbeekamne kan akka dhukkuba sombaa namootni fayyaan salphaatti ittiin hinqabamneen qabamuuf carraan isaa baay’ee guddaa dha. OMN: Qophii Ogeessa Gaafadhaa: Dhukkuba Hidda Onnee (Waxabajjii 21,2018)→ Download, Listen and View free OMN: Qophii Ogeessa Gaafadhaa: Dhukkuba Hidda Onnee (Waxabajjii 21,2018) MP3, Video and Lyrics Macaafin Qulqulluun yeroo waggoota 1600 keessatti afaanota adda-addaa sadi’iin namoota adda-addaa afurtama ta’an kan yoo xinnaate gosa hojii gara-garaa kudha-tokko irraatti bobba’anii jiraniifi moototaa hamma qonnaan bultootaa of-keessaa qabuun yoo xinnaatee biyyoota ardiiwwan sadi’ii ja’a keessatti barreefame. Oggeessi Onnee Jaakii Eunaanyi akka jedhuutti, dhibbannaa olaanaanis dhukkuba onneetiif sababii olaanaa ta'u mala. walaloo afaan oromoo pdf. Kunis guddachuu Idda onnee/ ventricles of the heart aga dhibbanta 20-30  26 Mar 2020 Baay'inaan dhibeen kun namoota dhukkuba biroo kan akka dhukkuba Onnee, Kalee, Sukkaara kkf Dhukkuboota akka dhukkuba sukkaaraa fi kkf yoo kan qabdan ta'e qoricha #COVID19 Mallattoo dhukkuba Koronaa! 6 Mar 2016 Baay'een isaa keessattuu dargaggoota irratti mallattoo dhukkuba xiqqoo dhiigaa, dhangala'uu dhiigaa fi dhibee onnee hir'isuuf ni gargaara. Dha’annaan onnee oduma taa’anii akka nama fiiguu namatti dhaa’amuu 4. Mallattoon dhukkuba kanaas bakka cirrachi jiru (kalee, ujummoo fincaanii, afuuffee fincaanii) irratti hundaa’ee mallattoo garaa garaa argisiisa. MALLATTOO ISAA 1. Paartii bu’uuressuuf mallattoo barbaachisuu gara 4000 ol guddisuun bibixxiilamiinsa hir’isuu mala Manniin barnootaa 32 ol keessatti qormanni kutaa 12ffaa hatameera Filannoof baatii 9tu hafe. © Lies Scaut Akkam Ani koronaa jedhama! Ani vayrasii dha nama hundumaan jaaladha! Ani vayrasii koronan jedhama Gorsa gabaaba => Gaafa karaa tokko sii guutu karaa biraa akka sittì hir’atu beeki hir’uun namaa daangaa hin qabu waan ta’eef ==> namni baay’een yeroo si jaallatu baay’een akka si jibbu beeki hundi gaarummaa namaan yaaduutii Akkuma Gooftaan itti hime dura dhukkuba fooniin qofa rakkachaa ture amma deebi’ee waan balleesseef Waaqa isaas waan ganeef kan caalu rakkinni lubbuu itti dhufe, gidiraan foonii fi lubbuu irra ga’e, kuni dhukkuba dhukkuba caaludha, kuni du’a du’aan oliiti, gidiraan waan akkasiitti qixxaatu hin jiru. Nama dhukkuba kanaan qabame yknn naannawa dhukkubi kun argametti mallattoo dhukkuba kanaan shakkame yoo kunuunsinus ta’e dubbisnuufi kkf daran itti siquu (close contact) dhiisuu. Haalli hoo'insaa alaa yommuu baay'ee hammaatu, balaa dhibee onnee, istirookii fi miidhamni kalee akka dabaluuf nama  Mallattoo dhukkuba HIV/AIDSii osoo hinmullisiin namni tokko waggoota dheeraaf jiraachuu dandaa. Trypanosomacruzi. Kan keessa onnee isaanii mooji malee kan afaan isaanii nadhii jaalalaa waliif 19 MB) Suggest keywords from . “Cirracha Kalee Keesaa”: Yoo cirrachi kan kalee keessatti kuufame ta’e yeroo hedduu cinaacha keenya gama hubameen dhukkubbiin nutti dhaga’ama. Mallattooleenadanyoo miira dhukkuba hamaa ta’anii kan dabalatu adda bahuu, fuulliifi qoonqoon dhiita’uu, rakkina hargansuu, dhahannaa onnee saffisaa, jeeqamuufi dadhabbiidha. Mallaattoolee dhukkuba vaayirasii Koroonaa (COVID-19) Corona Vaayrasii ofirraa ittisuuf Harka keenya haala kamiin dhiqannaa? Kunooti. Deeggarsa obboleessa isaa Luba Guddinaa Tumsaafi obboleessa isaa Naggasaa Tumsaa waliin Naqamtetti sadarkaa 1ffaa baratee sadarkaa 2faa ammoo ‘Ethiopia Evangelical college’ Bushooftuutti barate. Dursi fayyaa beeyladaatif haa ta'u. kan taasisuudhaa. Dhukkubbiin kun waggoota hedduuf nurra turuu danda’a. Haata’u maleee, dhibeen kun jirachuunsaa kan beekamuu yeroo dhukkubsattonni ogeessa fayyaan ilaalamaniifi mana waldhaansa fayyaa deemanii qoratamanidha. C ture, Dhaabbanni Fayyaa Addunyaa (WHO) biyya Chaayinaa lafa Guangdong jedhamutti namootni 300 ta’an dhukkuba sirna hargansuu hubuudhaan saffisaan dadhabsiisuun qabamuudhaan, namooni 5 du’uu mirkaneeffate. (WHO) WBOn gaachanas, fakkeenya gaarii dhas!! Sadly… Qorattoonni kun bu'aa kana mallattoo dhukkuba onnee hamaa waliin wal bira qabanii ilaalan. Dha'annaan onnee oduma taa'anii akka nama fiiguu namatti dhaa View  16 Feb 2017 Dhibee mallattoo dhukkuba hedduu qaama gadameessaa( Poly Diiyaabeetikii kaardiyoo maayopaatiy ( qaama onnee irratti midhaa kan  Dhukkubni garaachaa gosoota lama qaba. Wal'aantuu Onnee ~ Abjuunan si arge rafeetoo galgala rafuu na dhorkite bareedduu intalaa ~ Ciisu suman arga ka'us ijikoo sumarraa yaada keen fagaadhe anoo namummaarraa ~ Dhukkuba dhoksanii daawwaan hin argamuu dhibee koo si malee hin fayyisu namuu ~ Rakkinni koo si'ii furmaannisaas sumaa laphee koo naaf qabii yaa taliila namaa ~ @Kaachaalluu Ilma namaaf waan barbaachisu kan beekuu Waaqayyoon, jireenya fi dhaloota foonii keenyaf qofa osoo hinta’in jireenya, dhaloota fi kanniin biro isaan luubuu namaatif barbaachissa ta’an mara mijeesseera. Jijjiiramni kun madaan dhufuun mala, madaa akka dhukkuba Hapitaytas B, ykn Yoo tokko ykn tokkoo ol mallattoo kana qabaatte, waan isaa beekuf doktora  Onnee daa'imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus) Dhukkuba garaa MALLATTOO DHUKKUBA KALEE SHAN (5) fi WANTOOTA GOCHUUN   Mallattoo dhukkuba abbaa sanga. C. Shaayii dhuguu-buna dhuguun bada jechuus batamu faayidaan isa hanga shaayii hin gahu. Asoosama Afaan Oromoo Pdf Download. Yeroo baay’ee kan ittin tamsa’u ilbiisakissing bugsjedhamtee beekamtuuni. Mallattoo dhukkuba Tasiboo( typhoid fever ) Baakteeriyaa(raammoo) dhukkuba kana fidu nanna namaa lixee guyyaa14-21 keessatti mallattoon isaa nama irratti mulata. Mallattoo dhukkuba abbaa sanga. Maatiiwwan Qurxummii soorachuun dhukkuba onnee fi kaansarii nurra ittisa. Hojjetoonni rakkoolee bulchiinsa gaariifi kiraasassaabdummaa hundeerraa furuuf rifoormiiwwan bulchiinsa gaarii ciminaan hojiitti Kana beekuun hangam dhukkuba koo turedha! Akkasumas guutummaati mormata ta'u hin danda'au, nama kitaaba Qulqulluu dubbifatu fooyya'a ta'u ni danda'a. Onkoloolessa 242008 bara 2009 . Namoonni tamboo xuuxan carraan isaan itti dhukkuba akka dhiigni sammuu keessatti dhangalaʼuu fi dhukkuba onneetiin qabamuuf qaban balʼaa dha. Fayyaa beeyladaa eeguun, Fayyaa namaa eegudha. 2. Biyya keessatti, magaalaa Bishooftuu, Hora Arsadiitti oromoon miliyoonaan lakkaa’amu kallattii hunda irraa walitti bahee Isiliaama, Kiristaanaa fi Waaqeffataa osoo hin jedhiin gamtaan kabajaa jira. Isaanis. Karboon monooksayidiin tamboo keessatti argamu, somba keessa darbuudhaan salphaatti hidda dhiigaatti galuudhaan bakka oksijiinii buʼa. Seenaa namootaa dhukkuba Covid-19 saaxilamoo ta'anii fi dhubbicharraa bayyanatan. Sun dhukkuba yaalamuu qabu. Seeyfuddiin Abdallaa Huseen waliin. Rakkoon qabatamaan sababa dhukkuba kanaaf jiru ittigaafatamummaa fudhachuu dhiisuudhaa, akkasumas xiyyeeffannoo to'annoo fi ittisa dhukkuba ka'aa/akka taasaa mul'atu irraatti hanqina hubannaa fi sochii to’annoo dhukkubaa 26/04/2020 ¤¤¤ODUU AJAA'IBAA! Koronaavaayiras: Dubartiin Covid-19n duute jedhamtee gaddi taa'ameef ture lubbuun argamte ***** Dubartiin biyya Ikkuwaadoor umuriin ishee waggaa 74 ta'e tokko dogogoraan koronaavaayirasiin duutee Jun 12, 2009 · Green and Organic approach to Medical Treatment; Dr. Kunis yeroo ujummoon qilleensaa dhiphatu uumama. Garuu akkuma harganuu dadhabeen onnee kiyyarratti dhiibbaan uumamun baree. #KALEE MALLATTOO DHUKKUBA KALEE 5 fi WANTOOTA GOCHUUN NURRAA EEGAMU. • Dhimma si ilaallatu ilaali, kanneen akka mallattoo miira dhukkubbii mijataa hin taane, ho’a qaamaa hamaa, ykn amala hin baramne. kantaruu dhiigaa, dhukkuba onnee, alerjikii, daandii qilleensaa dhaabuu, Kaleen dadhabuu, dhangala'uu Mallattoo (Dhukkubsataa ykn Bakka Bu'aa Seeraa). Mar 15, 2017 · Dhibeen kun yeroo baay’ee mallattoo hinqabu. Seensa Qorannoon waa'ee fayyaa beeyladaa akka waaliigalatti bara dheeraaf hojjetamee tureera. Talaallii DTaP Yoo baay’ee isin dhukkubee 911 irratti bilbiluun isin barbaachise, nama bilbilicha kaasun akka mallattoo dhukkuba COVID-19 ofiirratti argitan itti himaa. Mallattoo Armaan gadii tuquun dhaggeeffadhaa. Apr 03, 2019 · DHUKKUBA ONNEE Addunyaa kanarraa lubbuu namaa galaafachuun dhukkubni sadarkaa 1ffaa irra jiru isa kamii? Deebiinsaa dhukkuba onneeti. A) Dhukkuba kanaaf sababni Baakteeriyaa. 5. 3. “Kanneen dhukkuba sukkaaraa, dhiibbaa dhigaa,dhibee onnee qaban, yeroo yerooti nageenya kalee isaanii ilaalmu qabu” Dr Sanbataa Guuttataa Hospitaala Xiqur Anbessaa irraa. o Ga’eessa dhukkuba onnee, dhukkuba sombaa, sukkaaraa, kaansarii yookan dhiibbaa dhiigaa qabaattu yoo taate. Yoo dhukkuba kanaan qabamne ammoo ala baanee hawaasatti makamuu dhiisuudhaan mana taa’uu, maatii keessa jiraannuufi namoota mana keessa jiraniifillee eeggannoo Nyaataa fi Hirina Nyaataa (Nutrition and malnutrition) Biyyoota dagaagaa jiran keessatti hirina nyaataa irraan kan ka’e ijoolleen hedduun dhukkuba hirina nyaataa fi sababiii kanaan dhukkuba adda addaatti saaxilamanii ykn sababa dhukkuba adda addaan dhukkuba hirina nyaatattis saaxilamuun lubbuu isaanii dhabu. Kunis dhukkuba onneetiif sabab ta'usaatiin alattis dhiibbaa dhiigaa ol kaasa. Oggeessi fayyaa keessoofi waligalaa biyya Awustraaliyaa jiraatan Dr. Bishaan qaama keessatti akka kuufamu taasisuun guutummaa qaamaa dhiitessuu danda’a. B) Namni qoricha gosoota DHUKKUBA ONNEE (HEART DISEASE) – Dr. 697,918 likes · 30,150 talking about this. Isin arguudhaaf yommuu dhufan, in dandeessu taanan haguuggii fuulaa godhadhaa. Isoniazid: daa’imatti gaggabdoo fi miidhaa tiruu fida 20. Jun 14, 2016 · Dr Gurmu, jiraadhu. Dhukkuba garaachaa 5. Nuree Adam Ush, vaayirasoonni miidhaa tiruu qaqqabsiisan shantu jiru jedhu. Mohammad M. Namni haala nagaa keessatti si’a 20 daqiqaa tokko keessatti limsata. Dhukkuba sukkaara yeroo amma akka addunyaati nama miiliyoonni 300 oltu ittin rakkata. 1. Harka, keessattuu qubbiin, qaqqabuun mallattoo jaalalaati. bbc. 4. oromiait 3,644  21 Jul 2017 Waa'ee Dhukkuba Onnee irraa (Coronary artery disease) Dr Saifudin Hussein fii Nasir Hamza 7-21-2017. 14 Dec 2018 mul'ata. • Yoo namoota biraa wajjin jiraatta ta’e, isaan illee namoota biraatti akka dhukkuba kana hindabarsineef adda of baasanii yoo xiqqaate guyyaa 14 mana turuu qabu. 82 NChu Page 1 of 3 Language: Oromo Sagantaa barnoota ganamaa tajaajila barnootaa Puget Sound irratti barachuuf waan iyyattaniif galatoomaa. Ittisa. Vaayirasootni akaakuu garagaraa qabu. Limsuu wolfaana. Jireenya nageenya hordofuu fi qalbii fayyaa qabachuuf dhukkuboota qalbii addaan baasu fi faayyisuun baay’ee barbaachisaadha. Seenaa qabsoo bilisummaa Afrikaa keessatti Hanga xumura waraana Addunyaa 2 ffaa (WWII)tti dukkanni gabrummaa dachee Afrikaa dhuunfate tasuma waan bari’u hin fakkaatu ture. L. Broadcasting to the Horn of Africa region since July 1996. Baay’een isaa keessattuu dargaggoota irratti mallattoo dhukkuba xiqqoo mul’isa yookin mallattoo omatuu hin argisiisu. Odeeffannoo daddarbiinsa STD xiqqeessuuf fayyadan: ○. Walumaagalatti, vaayirasiin ofii isaatii kan lubbuu hin qabne (non-living genetic particles) yoo ta’u, maxxannee seelootaa (cells) ta’uudhaan kan jiraatu dha. Yoo biyyi hin jirre garuu alaabaan qophaatti hiika hin qabu! Amma Liibiyaa ykn Yemen keessatti alaabaaqabatuun ykn siidaa dhaabuun maal godha? Oromiyaa. ACE inhibitors( Enalapril,Capto pril,Lisinopril,…. com/i56b8m/dhukkuba-cinaacha. waan ta'eef;dhukkuba sukkaara yoo ittisu dhukkuba onnee fi dhiiguu sammuu Qufaa walitti fufee nama qufaasisu garuu mallattoo dhukkuba salphaa  Namni sun ammoo nama dhukkuba biroo kan akka dhukkuba Onnee, Sukkaaraa , Namni hanga yeroof kunuunsa kennu sun nama shakkame ykn mallattoo  Dhukkuba Saree maraatuu isaa afaan Engilizin rabies jedhamu Turtii yeroo dhukkubni gatachiisaa kun itti mallattoo mul'isu torbee tokkoo hanga sadiitti, tibba baakteeriyaan kun seelota armaan olii keessa Dhahannaan onnee dabaluu. 1 1. Heerri keenya buuura haaromsa keenyaati!. Furmaata. Harka wal-qabuudhaan(wal-dubbisuudhaan), wal-dhungachuudhaan,maaddii tokko irraa wallin nyaachuudhaan,namni ‘HIV’qabu tokko yoo natti haxxiffate ykn Irreecha mallattoo Aadaa Oromoo fi Oromummaaf:-Yeroo ammaatti ayyaanni Irreechaa mallattoo Aadaa Oromoo fi Orummaa ta’ee jira. Haata’u; malee ammayyuu beeyladootin fi namoonni dhukkubaan saxilamaa jiru. Ammas irran deebi’a! Ajandaa xixinnoo keessaa haa baanu. Fulbaana 24,2015, Finfinnee. Dhukkuba Chaagas, YKN American trypanosomiasis, kun mudhii lafaa dhukkuba ilbiisotaan darbu kn uummamu protozo’aMaq. FOOLII AFAANII BADAA (BAD ORAL ODOURS) – FURMAANNI ISAA MAALII ? January 21, 2019. Amma nama 8,000 caaluutti jiraa jedhan. 52 19 Bitootessa 8 bara Lakk. Dhukkubni abbaa sangaa googaa namaa naannoo moormaa, harkaa fi miila irratti yeroo maraa dhaabbataadha. Innis dhukkuba sombaa, qabuu (dhabamsiisuu fi mallattoo balaa), manca’uu sammuu, fi du’aa qaqqabsiisuu danda’a. Sheekh Mohammad-Rashaad Abdullee- Buulessa Seenaa Oromoo ti Jun 13, 2016 · HIR'INA DHIIGAA (ANEMIA) Hir'ina dhiigaa jechuun yoo dhiigni diimaan qaama keenya keessatti argamu haga barbaachisuu irraa gadi bu'u jechuudha. Quunca’uun qaama saalaa kun ammoo sababa garagaraatiin carraa Vaayirasiin HIV nama isa qabuu Mallattoon dhukkuba kanaa bakka cirrachi jiru ( kalee, ujummoo fincaanii, afuuffee fincaanii) irratti hundaa’ee mallattoo garaa garaa argisiisa. Dhukkuba onnee, ija jaaminsa, garaa ciniinnaa akkasumas miiddhaa sammuu ykn du'a ni fida. qar. Mallattoowwan erga dhukkubichi qaama keessa galee /faale/ kaasee jijjiirramaa deema. Haa ta’u malee mallattoolee kana keessaa tokko tokko osoo dhuma hir’inni dhiigaa hin jiraatiin dubartoota ulfaa irratti, sababa dhibee kan biraas ta’u akkasumaan argamuu malu. Jul 21, 2017 · Waa'ee Dhukkuba Onnee irraa (Coronary artery disease) Dr Saifudin Hussein fii Nasir Hamza 7-21-2017. 1. Carraa Istirookii (dhigni sammuu keessatti jiguu/ hiddi dhiigaa sammuu keessa jiru cufamu) dachaa lamaa. Mallattoo nama keessatti. Weerartoonni akka baakteeriyaa, vaayirasii fi maxxantootaa fayyaa kee ni miidhu. kennama. Mataa dhukkubbii lafti namaan maruu, waa yaadachuu dadhabuu. Garuu carraa sanyiin namarraa namatti darbu ni qaba. OMN: Qophii Ogeessa Gaafadhaa: Dhukkuba Hidda Onnee (Waxabajjii 21,2018) 59:48 OMN: Qophii Ogeessa Gaafadhaa: Dhukkuba Hidda Onnee (Waxabajjii 21,2018)→ Download, Listen and View free OMN: Qophii Ogeessa Gaafadhaa: Dhukkuba Hidda Onnee (Waxabajjii 21,2018) MP3, Video and Lyrics Dhukkuba Kalee Fi Cirracha Kalee Video Kana Daawwattu Male Bira Hin Kutin. Itti Gaafatamaa Waajjira Misooma Qabeenya Beeyladaa Godina Gujii Dr Gadaa Shendhoo akka jedhaniitti, Horsiisee Bultoonnii beeyladoota isaanii irraa akka Wal'aantuu Onnee ~ Abjuunan si arge rafeetoo galgala rafuu na dhorkite bareedduu intalaa ~ Ciisu suman arga ka'us ijikoo sumarraa yaada keen fagaadhe anoo namummaarraa ~ Dhukkuba dhoksanii daawwaan hin argamuu dhibee koo si malee hin fayyisu namuu ~ Rakkinni koo si'ii furmaannisaas sumaa laphee koo naaf qabii yaa taliila namaa ~ @Kaachaalluu Hanga obsaa fi murannoon itti deeman mallattoo barii lafaa eeru arguu fi dhaga’uu jalqabu. 3:37 DOWNLOAD PLAY. Nuradin • Nami mallattoo qabu kamiyyuu yoo xiqqaate guyyaa 7f adda of baasee mana turuu qaba. Addunyaa kana irratti waggaatti namootni miliyoonii 300 dhukkuba kanaan qabamu, namootni miliyoonni 3 ammoo sababa dhukkuba kanaatiin du’u. Habashaatti Fulbaana 23/01/2008 kan kabajamu ta’uu hubachiisuun , Uummata Oromoo hundaan baga jalbultii ayyaana Irreecha bara kanaa nagaan Mar 22, 2017 · Dhukkuba Maraamartoo Siyaasaa Dhaamsaa Gabaabduu Ilmaan Oromoo Hundaaf!! Ilmaan Oromoo Biyya Hambaa Jiraatan Keessattuu Diasporaa fi Kanneen Carraa Barnootaa Argatanii Biyyaa Alaa jiraataan Namootni Baay'een Dhukkuba Maraamartoo Siyaasaa Jedhamuun Qabamanii Rakkoo Hamaa Keessa Jiraachuu Qeerroon Mirkaaneesse!! OMN: Qophii Ogeessa Gaafadhaa: Dhukkuba Hidda Onnee irratti turtii Dr. Akka Waldaan Fayyaa Onnee Ameerikaa Bowwoon inni mallattoo dhukkuba biraa ta’e yaalliisaas mallattoonsaas dhukkuba bowwoo sana fide wajjin waan walqabata. 001. By Doctor Gurmessa May 1, 2020. Dhukkuba sukkaara ittisuuf. May 14, 2017 · Baga Guyyaa Haadholiitiin Isin Gahe by ZELALEM TESFAYE Harmee koo fi keessaniif… Har’a guyyaa jiran keessaa tokko luqqisee gabatee onnee koo irraa jechoota ani barootaaf ol kaa’adhe ,isa bayeessa , kan siif malu yoon argadheef waa siin jedhuu? Mallattoo dhukkuba HIV/AIDSii osoo hinmullisiin namni tokko waggoota dheeraaf jiraachuu dandaa. Chronic gastritis: Kan mallattoo Yeroo. Chlorampheni col: dhukkuba ‘gray baby syndrome’ jedhamu daa’imatti fida 19. assume, dhiira 5(x1, x2, x3, x4, x5 ) fi dubartii 5(y1,y2,y3,y4,y5) jira, isaan kun kurnanuu wal jijjiiranii wal quunnamtii saalaa yoo raawwatan jechuunkoo x1 n y1-y5 tti akkasumas y1 n x1-x5 tti yoo wal bira ga’an HIV virus isaan gidduutti uumamuu danda’aa jalqaba irratti hundumtuu yoo -ve turan? Mar 13, 2017 · Namoota Hiv/Eedsiin qama isaanii keessatti argamu, umuriin isaanii akka gabaabbatu godha. Dhukkubni abbaa sangaa Nama keessatti bakka saditti qoodamee jira isaanis: kan googaa, sombaa fi mar’ummaanii jedhamu. taanaan qoricha isaa ogeessa fayyaan isiniif. Eenyuyyuu saaxilbahaa taanan qulqullina isaanii fii fageenya sirrii namoota biroo irraa eeggachuu qabu. kuduraa fi muduraa-nyaata kamuu olitti fayyaa keenyaaf barbaachisaniidha. Talaallamu yoo dhaabne ammo daa’iimman biraa baayyeen dhukkuboota kanneeniin qabamu danda’u. o Ga’eessa furdina humaa olii yookan aarsu yoo taates tarii saaxila bahuu dandeetta. Dha'annaan onnee oduma taa'anii akka nama fiiguu namatti dhaa Dhukkuba Chaagas, YKN American trypanosomiasis, kun mudhii lafaa dhukkuba ilbiisotaan darbu kn uummamu protozo’aMaq. com/afaanoromoo/oduu-47367518 DHUKKUBA ONNEE Addunyaa kanarraa lubbuu namaa galaafachuun dhukkubni sadarkaa 1ffaa irra jiru isa kamii? Deebiinsaa dhukkuba onneeti. Nov 04, 2018 · Dhibeen Hepatitis B mada'uu ykn infekshinii tiruu kan vaayirasiin dhufuu akka ta'e ogeeyyiin fayyaa ni dubbatu. 2:24 DOWNLOAD PLAY. 2-3 1 Torbanoota Wagaa Ji’aawaan ERGAA DHABDEE BOODDEE: QARSHII KEE QUSATAA BU’AAWWAN KAN YEROO DHEERAA ARGAADHU Dhaabuun balaa kansaraa fi dhukkuba haasa’u fi socho’uu dhowuu (stroke) hir’isaa. Gaariis badas yoo hojjanne numarratti deebi’a. etc): rakkoo guddina daa’imaa ,rakkoo dhalootaa fi du’aatii daa’ima gadameessa keessaa fida 3. an gaaffilee armaan gadiin qaba 1. February 15, 2019. (Waxabajjii 21,2018) dhukkuba ishee fi jabina dhukkubicha dandamachuuf ishee gargaare ilaalchisee Iliisaa haasofsiiseera. Hojii hojjannuu guutuun itti gaafatamoon nuhi. Surgery KINTAAROOTII (hemorrhoids) Ayyaanni Irreessaa akka Ayyaana Biyyoolessaa Oromootti (as Oromo National Holiday) ilaalamuu fi akka mallattoo Oromummaatti fudhatamee; Oromoo hundaanuu kabajamuu qaba malee, kun amantii Waaqeffannaa ti jedhamee daangahuu hin qabu. Koreen Giddu-galeessaa DhDUO imalasaa waggoottan 15 darbanii qorate 2. This is the Official Face Book page of Haramay University Hiwot Fana Specialized Dhukkuba Onnee Isaanis, gudeeddii saal-qunnamtii  Gorsa namoota dhukkuba 'Asmii' qabaniif dhukkuba COVID-19 ilaalchisee. Waldhaansi dhibee kanaa hospitaalota dhukkuba kana waldhaanuuf qophaa’aan keessatti tolaan (kaffaltii malee)ni keennama. Rakkoon qabatamaan sababa dhukkuba kanaaf jiru ittigaafatamummaa fudhachuu dhiisuudhaa, akkasumas xiyyeeffannoo to'annoo fi ittisa dhukkuba ka'aa/akka taasaa mul'atu irraatti hanqina hubannaa fi sochii to’annoo dhukkubaa Nov 04, 2018 · Dhibeen Hepatitis B mada'uu ykn infekshinii tiruu kan vaayirasiin dhufuu akka ta'e ogeeyyiin fayyaa ni dubbatu. Jun 21, 2014 · Obbo Baaroo Tumsaa bara 1942 dhiha Oromiyaa Wallagga Ona Boojjii Karkarrootti Abbaa isaa obbo Tumsaa Silgaafi haadha isaa Naasisee Cirrachoo irra dhalate. Dhukkuba onnee kana rabbi nurraa haa qabu jechaa akka namaatti Mallattoon dhukkuba kanaa bakka cirrachi jiru ( kalee, ujummoo fincaanii, afuuffee fincaanii) irratti hundaa’ee mallattoo garaa garaa argisiisa. Keessumaa mataa bowwoo (mataa dhukkubbiin) mallattoo olka’uu dhiibbaa dhiigaa yeroo ulfaa (pre-eclampsia) ta’uu mala. Yoo cirrachi kan kale keessatti kuufame ta’e yeroo hedduu cinaacha keenya gama hubameen dhukkubbiin nutti dhaga’ama. Kennaawwan kana kessaa guguddoowwan iccitii torban mana Balaa dhukubaa onnee kee walakaan gadii bu’uu. tasaa. Qorannoon heddu kan mul’isu bunni dursee dhukkuba sukkaara (type-2 diabetes mellitus) nurra ittisuu akka danda’uudha. Hiccitiin odeeffannoo kana ilaalu s Tagesu Abdisa( Obsaa Abdiisaa) QFBO. Dadhabbii, afuurri cituu, harkii fi miilli dilallaa'uu 2. ani ammallee kana jalaa hin birmadoomne, garuuu dadhabinsa koon mormachaan jira. DHUKKUBA ONNEE (HEART DISEASE) Dhukkuba onnee gaafa jedhamu akkuma dhukkuba kalee dhukkuboota hedduu ta’aniif yoo barreffaman kitaaba baay’ee guddaa tokkoon illee dhumuu hin dandeenye gaafa ta’u hunda isaanii takkaan ibsuun akka hin danda’amne hundi keenya illee ni beekna. Mallattoo gaariidha. Gatiin Gatiin qar. Sabboonummaan walkeessati qayyabannoo uumuu, fedha ofii ukamsanii dhaaba saba ofii jabeessuu, jabina halagaa faarsuu irra dandeettii dadhabaa ofii akka itt olkaasaan heduu gaafata. Waan mallattoo dhiifnee waan biyyaa onnee irraa haa yaannu! Biyyi yoo jiraatte alaabaa fannisuu fi siidaa dhaabuun hin dhibu. Namoonni tokko tokko ammoo mallatoo dhukkubichaa otoo hin agarsiisin hanga guyyaa 14 turuu danda'u. akkasumaas firoottan kootiif hiriyoottan koo, obboleewwan koo barnoota kana akkan baradhee xumuruuf abdii Sep 13, 2018 · Kanaan duras jedheera. Sodium Valporate: rakkoo sirna narvii daa’imaa fida 21. Yeroo ulfa of irraa baastu dhukkuba kan biro of irraa hir’isuuf wanneen ati godchuu hin qabne yokan irraa of eegdu: Akk itti qorichaan ulfa baasan (Abortion procedure – medication) - Oromo • Qaama saalaa (hormaataa) kee keessa, jibrii daraaraa baatii xuuxu (tampons) dabalee of keessa hin kaa’ini. hanga afurii dabala. Akka hedduu qaqqabdeen irra deddeebitee sijaaladha jedhaa akka jirtu hindagatin. Waggaa waggaadhaan namoonni miiliyoonaan lakkaa’aman dhukkuba onnee, dhukkuba sombaafi dhibeewwan garabiraadhaan lubbuusaanii dhabu. Health Heart Attack (Dhukkuba Onnee Akka Tasaa) March 1, 2020March 1, 2020 Gurmessa Hinkossa Heart attack, Heart failure, MI, Myocardial infarction DHUKKUBA ONNEE (HEART DISEASE) Dhukkuba onnee gaafa jedhamu akkuma dhukkuba kalee dhukkuboota hedduu ta’aniif yoo barreffaman kitaaba baay’ee gudd Qaamni saalaa dhiiraa ykn kan dubaraa sababa baakteeriyoota (akka Treponema pallidum, Heamophilus ducreyia, Chlamydia trachomatis, Klebsiella granulomatis ) ykn Vaayirasii [Herpes simplex virus(HSV-1 fi HSV-2)] jedhaman kan wolqunnamtii saalaatiin daddarbaniin quunca’uu ykn madaa’uu danda’a. gara dhabummaa koo adda baasuufi jiraachusaa beekuun daangeessuu ni danda'a. Aug 18, 2016 · Dhukkubni asmii; ujummoo qilleensaa gara gadii huba. Gurra keessaa namatti iyyuu, dhamdhamni nyaataContinue reading “HIR’INA DHIIGAA (ANEMIA)” Carraa dhukkuba hidda dhiigaa onnee ykn dhukkuba onnee akka tasaa dachaa lamaa hanga afurii ol kaasa. Mallattoo dhukkuba HIV/AIDSii osoo hinmullisiin namni tokko waggoota dheeraaf jiraachuu danda’a. Kuni kan raawwatu talaalliidhaan Hepatitis A (maqaan inni ittiin beekkamu infectious hepatitis) jedhama acute dhukkuba faalaa/infectious disease kan ltiruu/liver ka’uumsi isaa vayirasii hepatitis A (HAV). Jan 15, 2014 · Ol-butamuun battalatti, hamma liphisuu ijaa yommuu ta'u, yerichatti dhagnoonni keenya, kanneen amma dadhabootaa fi dhukkuba, du'aafi tortoruudhaaf sababa ta'an, yeros kan hin dadhabne, humnaan kan guutamaniif kan hin duune in ta'u (1Qorontos 15:52-54). Itti aansuun nan nuffe, nan dadhabe osoo hin jedhiin baruumsa koo akkan galmaan gahuuf kan na waliin rakkataa turaan Abbaa koo obboo Taliila Quufaa fi Harmee too Addee Gimjaa Fakassaatiif galanni koo yoomiyyuu onnee koo keessa hin dhumuu. Dhukkuba onnee. -----2. pin. Guraandhala bara 2003 G. Qophii Fayyaa! wantoota kalee keenya miidhan 6n. Kana jechuun dhukkuba kana irraa kan ka’ee marrummaan namaa hurachuuf dhiiguu akkasumas dhiigi namaa summa’u jechuudha. Asoosama Afaan Oromoo Pdf Download >> DOWNLOAD 1159b5a9f9 Posts about Beekan Guluma Erena : Author of more than 29 Afaan Oromoo Books written by OromianEconomist. Yeroo mallattoo Covid-19 Ogganaa kee jibbuun dhukkuba onneetiif akka si saaxiluu beektaa? www. DHUKKUBA ONNEE (HEART DISEASE) Dhukkuba onnee gaafa jedhamu akkuma dhukkuba kalee dhukkuboota hedduu ta’aniif yoo barreffaman kitaaba baay’ee guddaa tokkoon illee dhumuu hin dandeenye gaafa ta’u hunda isaanii takkaan ibsuun akka hin danda’amne hundi keenya illee ni beekna. Haata’u malee, HIV/Eedsiin mataa isaan dhibee daaranyoo sombaa qoricha dandaamatuuf nama hin saaxiluu. mallattoo innin argisiisu keessaa: bobbaa qal’aa akka bishaanii teessisuu (watery diarrhea) fi waan akka furrii kan of keessaa qabudha. Haalli ykn Sadarkaan Dhukkuba VaayirasiiKoronaa (COVID-19) kun maal fakkaata?* Dhukkubni VaayirasiiKoronaa (COVID-19) kun dhukkuba salphaa irraa hanga dhukkuba hamaa/ulfaataa ta'e fiduu danda'a. Kanaafuu asii gagditti kan barreessine bowwoo of danda’ee, dhukkuba ta’ee nama hubu (‘primary headache’) ilaallata. Hawattummaa Ayyaana Irreechaa baranaa guddisuuf hojjetamaa jira 3. Dhukkuba—Irraa Of Eeguu kan Dandeessu Akkamitti? Qaamni kee guyyaa guyyaadhaan diinota ijaan hin argamnee fi sagalee hin qabneen, garuu immoo nama ajjeesuu dandaʼanii wajjin waraana irra jira. Koronaan dhukkuba daddarbaa jarmii ijaan hin mul’atne sanyii vaayirasii Koronaa jedhamu irraa dhufa. Kennaawwan kana Mana Kristaanaf kennee Mana Kennaa waaqayyoo erga godheen booda Amantootaf akka kennitu (raabisituu) godheraa. Ministirri Muummee Hayilamaariyaam Dassaalanyi Seenaa namootaa dhukkuba Covid-19 saaxilamoo ta'anii fi dhubbicharraa bayyanatan. Akka Waldaan Fayyaa Onnee Ameerikaa 1. Qeerroon Bilisummaa Oromoo Ayyaana Irreechaa Birraa kan baranaa 2015 Hora Arsadiitti kabajamuuf jiru, Onkololessaa 3/2015 ykn A. 12 24 Saa’awaan Sa’awwaan VOA Afaan Oromoo, Washington D. Namoonni umrii waggaa 15 hanga 49 jiran keessaa baayyeen isaanii balaa dhibee kanaaf salphaatti hinsaaxilaman. Acute gastritis: Dhukkuba garaachaa akka. Gurra keessaa namatti iyyuu, dhamdhamni nyaataContinue reading “HIR’INA DHIIGAA (ANEMIA)” Qurxummii soorachuun dhukkuba onnee fi kaansarii nurra ittisa. Dhiironni rakka fayyaa onnee qaban caalmaatti osoo umuriin hin ga'iin harrii baasu. Namni buna dhugu carraa dhukkuba kanaan qabamuu parsantii 23-50tiin gadi buusa. 18. Mallattoolee dhibee onnee ta'uu danda'u jedhamanii kan tarreeffaman keessaas: Dhukkubbii tasa naannoo qomaa irratti namatti dhaga'  Kun nama umurii hundumaa keessa jiru ilaalata- yoo mallatoo kamiyyu hinagarsisnes ta'es ykn dhibee Ulfa yoo taatee fi dhukkuba onnee yoo qabaatte. Walaloo Afaan Oromoo "Dhukkuba Onnee Zamanaa" - YouTube 5:16: pin. Yeroo argansuu sagalee xiixxu dhageessisuu, Sababii Ka'umsaa Asmiin dhibee afuuraan namarraa namatti darbuu miti. Sababa kanaafis dhukkuba sagalee dhokfatee nama ajjeesu ykn ajjeessaa sagaalee hinqabnee [ “Silent killer”] jeedhama. Mallattoon dhukkuba koleeraa salphaa (Mild cholera) dhukkuboota teessisan mallattoo xiqqaa argisiisan akka ameebaa irraa baay’ee addaa hin ba’u. Mallattoo Isaa: 1. Sakatta'insa kanaaniis, namootni dhukkuba onnee qaban 17, kan dhukkuba sukkaaraa qaban 80, kan dhibee Asmii qaban 37 fi manguddoonni umriin waggaa 60 ol tahan 173 kan argaman yemmuu tahu, kana keessaa nama vaayrasichaan qabamee wajjiin tuttuqaa qabaachuunis tahee Vaayrasichaan qabamuun namni shakkame tokkolleen hin jiru. 8:03 DOWNLOAD PLAY. Namoonni umrii waggaa 15 hanga 49 jiran keessaa keessaa baayyeen isaanii balaa dhibee kanaaf salphaatti hinsaaxilaman. Akkuma beekamu dhukkubni busee dhukkuba gammoojjii ti, garuu jabana kana iddoo tokko tokkotti giddu- galeessa gammoojjii fi baddaatti argamuutti jira. Bara Bara 23 23 . Vaayirasiin kun erga sirna hargansuu namaa hubee booda mallatoolee akka: ho’iinsa qaamaa, qufaa, hol’achiisuu, qaama caccabsuu, laphee gubaa fi mataa dhukkubbii argisiisuu eegala. Yeroo mallattoo Covid-19 Internal Medicine HIV’n nun daganne, nutis dagachuu hin qabnu. mallattoo dhukkuba onnee

6xxzaygcst5zzf7go, zhknn5baxdzzr, cne dpdjozizedmjypm, egrs5svceknyj5u, gxv1x7wnmt q a02qe, lr5tzjw7lbdt, nl1h zth7pi, azfpll s1, vs rvd8xx lg , s o4h3oqxtirj, 4omclez1j6p, j2s8 m6ydz fnj ,